Jokainen joka on juossut talvella, lumisilla tai jäisillä teillä, tietää ettei kengän lipsuminen ole herkkua. Tätä ”vaivaa” tuskin tarvitsee enempää esitellä.

Pohjoisessa nastat ehdottomat talviharjoitteluun

Kun asuu napapiirin pohjoispuolella, niin talvikelejä on karkeasti puolet vuodesta ja lenkkipolut talvella ovat pimeitä, lumisia, jäisiä, liukkaita ja kylmiä! Joskus niin kylmiä, ettei lenkille ole mitään asiaa. Lenkkejä on tullut tehtyä otsalampun valossa, joskus toppavaatteissakin seuraten revontulten loimua tai nauttien kuutamosta ja hiljaisuudesta. Joskus tuiskussa, kun tiet meinaavat mennä umpeen, eikä juoksusta tahdo tulla mitään.

Tänään ohjelmassa oli raskas intervalli ja räntää piiskasi taivaantäydeltä päin naamaa. Siitä huolimatta, joku sinne lenkille kuitenkin vetää ja hyvä niin. Olen 38v mies, kuntoliikkuja, enkä siis kilpaurheilija.

Milloin nastoja tarvitsee?

Milloin kenkä sitten lipsuu, tai milloin on niin liukasta, ettei ilman nastaa selviä? Se on jokaisen itse päätettävä, mutta lähestyttäessä nollakelejä tavallinen juoksukenkä ei yksinkertaisesti enään pidä. Pikkupakkaset ja suojakelit ovat pahinta aikaa, silloin lumen ja jään kitka on pienimmillään. Tällaiset kelit ovat myrkkyä juoksijalle ja vaarana on liukastuminen, loukkaantuminen jne.

Jos tarkoituksena on talvella juosta muutakin kun hidasta hölkkää (ja muutenkin) on järkevää satsata pari-kolmesataa nastallisiin lenkkareihin. Pitoa nimittäin löytyy heti sen verran ettei tarvitse miettiä mitä kengän alla on: lunta, jäätä tai molempia. Aivan sama, ei ole lipsunut ja nasta pitää!

Nastalenkkarit

Nastallisia juoksukenkiä löytyy nykyään monilta valmistajilta ja monenlaista mallia. Jokaiselle varmasti löytyy vähintäänkin tyydyttävä jalkine ja todennäköisesti suurimmalle osalle kuluttajista löytynee hyvin istuva ja muutenkin sopiva kenkä nastoilla. Hinta haitari tuntuu olevan n. 130 € – 250€ luokkaa.

Sarva Xero 2

Kun viimeksi ostin nastalenkkarit sovitin neljän valmistajan (Salomon, Asics. Icebug ja Sarva) viittä eri mallia ja päädyin Sarva Xero 2:een. Se oli kaikista eniten juoksukenkämäinen, kuin kevyt lenkkari. Kyseinen kenkä istui jalkaan kuin nakutettu ja on todella kevyt! Kenkä on kannasta ja päkijästä vaimennettu ja pohjassa on 20 tähdenmuotoista nastaa, kannassa 6 ja etuosassa loput 14 nastaa.

Kenkä on rullaava ja sopii vauhtilenkkeihin erinomaisesti, yksinkertaisesti paras käyttämäni kenkä talvilenkkeilyyn. Sisäänajoa ei juuri tarvittu, jo neljännellä lenkillä kenkä tuntui asettuvan, eikä kenkä aiheuttanut mitään vaivaa.

Sarva mainostaa kenkää seuraavasti:

Koskaan ennen Sarva ei ole ollut näin kevyt ja juostava. Lesti suunniteltu suomalaiselle miehelle. Tiivis päällinen ja tehokas vedenestokäsittely takaavat tuultapitävyyden ja vettähylkivyyden. Kannan ja päkiän nettokorkeusero eli droppi on 8mm. Juuri sopiva kanta-, kokojalan- ja päkiäaskellukseen. 20 kovametallinastaa takaavat hyvän pidon.

TEKNISET TIEDOT
VÄRI harmaa-lime
PÄÄLLINEN tiivis nailonkangas, vedenestokäsittely, vettähylkivä
KIERTOJÄYKKYYS sisäinen kiertojäykkyystuki, stabiili
DROPPI 8 mm
VAIMENNUS Poron® vaimennus kannassa ja päkiässä
ASKELLUS neutraali
LESTI medium
POHJA 20 kovametallinastaa
PAINO 270 g (UK 8)
KOOT UK7-UK12, UK13

Sarva Xero 2:sta malli myös naisille.

Sarvan takana on suomalainen M-Shoe Makers Oy ja valmistus tapahtuu kaukoidässä. Merkki on tutumpi suunnistajille ja suunnistuskengät tunnetaan nimellä VJ. Tunnetuimpia VJ-Suunnistajia ovat Minna Kauppi ja Thierry Gueorgiou. Ensimmäiset nastoitetut Sarva- juoksukengät tehtiin talveksi 1999-2000. Suunnistuskengissä nastoja on ollut pidempään ja ensimmäiset nastalliset hankin itselleni vuonna 1998. Mainittakoon vielä että VJ:n Integrator on eniten käytetty suunnistuskenkä kautta aikojen ja siis edelleen myynnissä oleva malli.

Nastalenkkarit saattavat aiheuttaa akillesvaivoja

Eräs ystäväni kertoi kun oli hankkinut nastarit niin siitä alkoivat akilles vaivat. Ilmeisesti hänellä oli taipumusta ko. vaivalle tai kenkä ei ollut sopiva, mutta pitoa on sen verran, että tottumattomalle saattaa aluksi pitoa olla liikaakin.

Itselleni ei nastareista ole tullut ongelmia, enkä vaihtaisi metriäkään pois nastoilta näin talvikeleillä. Nastareilla juostessa ei tarvitse keskittyä hakemaan pitävää alustaa, vaan voi keskittyä olennaiseen.

Teksti ja kuvat: Toni Silvennoinen