Kisaraportti Vantaan maratonilta

Kuva: Olli Leino

Time-to-Run tiimin Henrika ja Piia eivät valitettavasti päässeet kisamaan tämän vuoden Vantaan maratonille. Onneksi Tommi oli kisakunnossa ja pääsi edustamaan tiimiämme Vantaalle. Tässä Tommi Pekkasen parin viikon takaisia ajatuksia nappiin menneestä juoksusta, vaikka juoksukello simahtikin kesken matkan.

Kisaraportti Vantaan maratonilta

Osallistuin Vantaan maratonille tarkoituksena rikkoa 3 tunnin raja. Harjoitukset ja viisi viikkoa sitten juostu Tallinna maraton (aika: 3:07 pintaan) vatsavaivaisena antoi merkkejä siitä, että sitä vauhtia voisi lähteä rohkeasti koittamaan. 

Kisapäivänä saavuin hyvissä ajoin tapahtumapaikalle. Kävin hakemassa numerolapun ja suuntasin juoksuvaatteiden vaihtoon. Epäonnekseni huomasin juoksukelloni akun olevan vähissä. En antanut sen häiritä keskittymistä itse juoksuun. Se toimii niin pitkään kuin on toimiakseen.

Keli oli omasta mielestäni sopiva. Tuuli ei tuntunut haittaavan ja sadetta ei tullut nimeksikään. Mietin, lähtisinkö pelkällä T- paidalla ja lyhyillä juoksutrikoilla. Päädyin laittamaan vielä pitkähihaisen teknisen paidan kisapaidan alle.

Otin muutamat lämmittelyt ennen kuin asetuin lähtöviivalle. Pyssy pamahti ja lähdettiin sovussa liikenteeseen.

Kuva: Olli Leino

Ensimmäisen kilometrin otin rauhallisesti, n. 4:20 min/km. Ensimmäisellä kierroksella asetuin sopivaan ryhmään, jossa pyrin pysymään taka-alalla säästäen voimia loppua varten. Juoksu tuntui ihan hyvältä ja vauhti oli sopivaa n. 4:10 – 4:15min/km.

Toisella kierroksella kävin myös välillä vetomiehen hommissa. Juttu tuntui vielä lentävän ja ajatukset koitettiin pitää rentoina. Otin jokaisella juomapisteellä yhden mukillisen urheilujuomaa, lisäksi käytin kolme geeliä matkan aikana. Ilokseni sain huomata nesteiden ja geelien imeytyvän hyvin.

Kolmas kierros oli itselleni ehkä raskain. Vetovastuussa ollut juoksija lisäsi vauhtia ja pyrin vain pysymään perässä mahdollisimman hyvin. Onneksi sain itseni pidettyä joukossa mukana ja neljännen kierroksen alkaessa keskityin pitämään hyvän juoksuryhdin/tekniikan kasassa. Tässä vaiheessa oma juoksukello oli lopettanut toimintansa, joten päädyin juoksemaan oman tuntemukseni mukaan. Koitin lisätä hieman vauhtia ja katsoa miten ryhmä reagoi tähän. Päädyin juoksemaan itsekseni viimeisen kierroksen muiden alkaessa väsymään. Viimeiset kilometrit tunnetusti tuntuivat kovilta, mutta tietoisuus kolmen tunnin alituksesta antoi voimavaroja jaksaa loppuun asti. Maaliviivan lähestyessä huomasin juoksukellon lähestyvän uhkaavasti kolmea tuntia. Loppurutistus ja juuri maratonaika 2:59:49, 11 sekuntia alle kolmen tunnin! Sain huokaista syvään tällä kertaa helpotuksen tunteesta ja onnistuneesta juoksusta.

Toukokuussa alkanut valmistautuminen ja ohjatun treeniohjelman noudattaminen sujui ongelmitta ja kerran viikossa juostut vetotreenit urheilukentällä mukavassa seurassa toivat positiivisen lisämotivaation harjoitteluun edellisiin vuosiin verrattuna. Tulevaisuutta silmällä pitäen tarkoitukseni on jatkaa juoksemista läpi talven. Normaalisti olen siirtynyt Vantaan maratonin jälkeen suoraan hiihtoharjoitteluun rullille ja lumen tullessa suksille. Juoksua en ole talvisin aikaisemmin harrastanut ollenkaan. Myös Hakunilan talvijuoksu- kisoja olisi tarkoitus käydä juoksemassa. Ei muuta kuin uusia juoksukokemuksia kohti!

Kirjoittanut: Tommi Pekkanen

Editointi: Piia Doyle