Polkujuoksu – ajatuksia aloittelijalle

Polkujuoksu – trailrunning

Metsäpolut, vuoristopolut, hiekkapolut, niittypolut, puistopolut. Polkujuoksu tai trailrunning. Polkujuoksun suosio on kasvanut hurjasti sekä juoksijoiden keskuudessa että houkutellut uusia harrastajia juoksun pariin. Urheilukauppoihin on ilmestynyt laaja valikoima erityisesti polkujuoksuun tarkoitettuja varusteita. Myös polkujuoksukisat ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Eikä mikään ihme, poluilla juoksu voi olla huomattavasti miellyttävämpää verrattuna esim. lähiön asfalttiteillä juoksemiseen.

Toisille polkujuoksu tuo toivottua vaihtelua ja mentaalista kevennystä maantieharjoitteluun. Maantiellä juokseminen voi olla puuduttavaa ja intensiivistä, ja harjoittelu voi helposti mennä pelkän kellon tuijottamiseksi, kun on aika-, vauhti ja kilometritavoitteita. Toiset valitsevat polut poikkeuksetta juoksualustakseen, onhan se ystävällisempi alusta esimerkiksi polville.

Miksi lähteä poluille?

Polkujuoksu kehittää juoksijaa monipuolisemmin kuin pelkkä tasamaastossa tehty treeni. Monimuotoinen maasto takaa sen, että kestävyyskunnon lisäksi treenaat myös ketteryyttä, tasapainoa ja lihasvoimaa. Alussa kannattaakin pitää maltillista vauhtia yllä, ettei juurakot pääse yllättämään. Ketteryys kehittyy pikkuhiljaa ja sitä mukaa voi lisätä vauhtia. Epätasaisessa maastossa myös tasapaino on valttia, mikä sekin kehittyy harjoitellessa. Vaikeissa maaston kohdissa kannattaakin hidastaa vauhtia omalle mukavuusalueelle tai pistää vaikka kävelyksi. Hyvä keino lisätä tasapainoa juostessa on irrottaa käsivarsia kehosta hieman enemmän sivuille. Kyynärpäät lähes vaakatasoon, erityisesti alamäissä, ja sinulla on huomattavasti enemmän tasapainoa. Kokeilepa!

Metsän polut tarjoavat kehoa monipuolisesti kehittävän alustan lisäksi rauhallisen ja esteettisesti kauniin ympäristön lenkkeilyyn. Metsässä juosten samoilu koetaan usein terapeuttisena ja aisteja stimuloivana (äänet, tuoksut, luonnon värit ja vaihteleva maasto). Metsässä ollaan poissa kaupungin ja liikenteen hälinästä ja ihmispaljoudesta. Metsässä saa usein olla yksin omien ajatustensa kanssa, kuunnella luonnon ääniä, nauttia raittiista ilmasta ja luonnon läsnäolosta. Juoksulenkki taittuu kuin huomaamatta, kun maasto on vaihtelevaa ja juoksu leikkisämpää juurakoita, kiviä ja oksia väistellessä. Saatat tavata poluillasi myös leikkisän kurren.

Vinkkejä polkujuoksuun 

• Aloittaaksesi polkujuoksun, et tarvitse muuta kuin lenkkikengät ja seikkailumieltä. Poluille voi ja kannattaakin aluksi lähteä ihan tavallisilla juoksulenkkareilla. Jos innostus kasvaa, silloin voi olla hyvä idea panostaa poluille tarkoitettuihin kenkiin. Polkujuoksuun tarkoitetut kengät ovat yleensä hieman jämäkämpiä verrattuna tavallisiin lenkkitossuihin, mikä tuo enemmän tukea jalkaan. Polkujuoksukenkien pohja on myös suunniteltu tuomaan lisää pitoa, eivätkä ne kastu ihan yhtä helposti kuin tavalliset lenkkarit. Lue lisää polkujuoksukengistä Merrel ja Inov8
• Aloita tutusta maastosta/ympäristöstä. Polkuja löytyy kaikkialta. Poikkea normaalilta juoksureitiltäsi polulle, ja aloita siitä. Polkuja löytyy niin kaupunkien puistoista kuin lähimetsistä.
• Jos ja kun juoksuinnostus jatkuu, laajenna reviiriäsi esim. ulkoilualueille. Ulkoilualueilta löytyy usein merkattuja, eri pituisia reittejä.
• Lähde juoksemaan kaverin tai tutun kanssa, joka osaa viedä sinut hyville poluille.
• Ota selvää, löytyykö paikkakunnallasi polkujuoksun harrastajaryhmiä. Ole rohkeasti yhteydessä heihin.
• Ota puhelin mukaan siltä varalta, että eksyt tai satutat itsesi.

Vinkkejä poluilla juoksuun

• Ihan ensikertalaisen kannattaa aloittaa maltilla, maaston monimuotoisuus tuo haasteita. Kaatumisia, nyrjähdyksiä ja liukastumisia sattuu helpommin kuin tasamaastossa.
• Irrota käsivarsia hieman enemmän kehostasi tuomaan lisää tasapainoa, epätasaisessa maastossa tarvitset sitä.
• Seuraa tarkasti maastoa ja ennakoi askelluksesi. Joudut välillä tekemään nopeitakin päätöksiä, mihin se jalka olisi parasta laittaa: kivelle, heinämättäälle, kosteaan sammalikkoon vai kannolle .. ?
• Nosta katsetta välillä myös kauemmaksi ja ennakoi millaista maastoa tuleman pitää.

Kirjoittanut: Piia Doyle