Tallinnan maraton 2019

Meille jo perinteeksi tullut syyskuinen Tallinnan maratonviikonloppu ei tuottanut pettymystä tälläkään kertaa.

Itse lähdin viikonloppuun toisaalta alakuloisin mielin, sillä pohjevamman takia jouduin luopumaan harjoittelusta puolimaratonille kuukausi sitten. Tallinnan maraton on kuitenkin itselleni erityinen tapahtuma ja tietysti olin odottanut tätä viikonloppua jo pitkään. Viikonloppu tarkoittaa itselleni lomaa perhearjesta, rentoa työntekoa ja sitä juoksua, vaikkakaan ei tänä vuonna. Juoksun parissa työskentelevien uusien tuttavuuksien tekeminen on aina yksi viikonlopun kohokohdista. Myös urheilijoiden tapaaminen ja heidän tarinoidensa kuuleminen jättää tunteen onnistuneesta viikonlopusta.

Viron juoksijakolmosten Lilyn, Liinan ja Leilan tapaaminen oli yksi erityisimmistä hetkistä tänä vuonna. Siskokset kertoivat, että viime vuosina heillä on ollut epäonnea vammojen kanssa, mutta nyt tähtäimessä heillä on päästä neljän vuoden takaiseen juoksukuntoon ja tietysti Tokion olympialaiset. Leila ja Lily osallistuivat lauantaina juostuun kympin kisaan. Molemmat juoksivat huikean 35 minuutin ajan ja sijoittuivat ajoillaan naisten sarjan kolmanneksi ja neljänneksi.

Suomalaisia juoksijoita Tallinnassa oli tänäkin vuonna yhden laivalastillisen (1347) verran. Siksi siellä onkin aina hienoa olla reitin varrella kannustamassa, kun niin monesta numerolapusta pomppaa silmiin oma siniristimme.

Tänä vuonna keskityimme mukanamme Tallinnaan tulleeseen muutamaan urheilijaan. Maria Söderström lähti Tallinnaan jahtaamaan kaudelle virallista puolimaratonaikaa ja saavuttikin juoksullaan oman ikäsarjansa voiton. Marian aika 1:17:56 toi naisten kilpailun 9. sijan. Maria on sekä menestynyt kestävyysjuoksija että triathlonisti. Hän on mm. voittanut useita Suomen mestaruuksia molemmissa lajeissa. Marian puolimaratonennätys aika 1:16:14 on vuodelta 2002.

Henrika Backlundin ja minun yhteinen tavoite oli juosta Tallinnassa puolikas lähelle 1:30 aikaa, ja aloitimme tavoitteellisen harjoittelun tätä varten kesäkuussa. Juuri kun parhain vire oli löytymässä, pohjelihakseni vammautui ja jouduin heittämään hyvästit treeneille ja tavoitteille. Olin vammautuneen jalkani kanssa kuitenkin seuraamassa Henrikan vetotreenejä kentällä ja pyöräilin viimeisen pitkän lenkin hänen seuranaan, joten hengessä olin mukana kisaa edeltävien viikkojen valmisteluissa.

Kisapäivänä vuokrasin itselleni pyörän, jotta voisin pyöräillä suurimman osan reittiä ja olla näin juoksuseurana. Eipä siellä reitillä olo pyörän kanssa ihan helppoa ollutkaan, ja ystävän löytäminen yli 3300 muun juoksijan joukosta osoittautui vaikeaksi. Odottelin ja tähyilin Henrikaa ainakin 3, 6, 9 ja 13 kilometrin kohdilla. Hiki hatussa yritin pyöräillä linnun tietä paikasta toiseen reittikartan ja Google mapin avulla ja samalla huono omatunto kolkutti, kun suurin lupauksin olin luvannut olla matkan hänen seuranaan. Vasta 16 kilometrin jälkeen polkumme kohtasivat ja sain tsempata ystävääni loppumatkan ajan. Maalilinja ylittyi Henrikalta aikaan 1:33:06. Hieno suoritus pienen tytön ja kahden lapsen äidiltä, joka on juossut viimeisen puolikkaansa vuonna 2015 triathlonin puolimatkan yhteydessä. Henrika oli suomalaisista naisista 4. Ihmettelimme kyllä, kuka tuo kolmantena suomalaisena naisena maaliin tullut Tero Mähönen oikein on naisiaan 😉

Time-to-Run tiimin kanssa ajoittain treenannut Tommi Pekkanen avasi tämän vuoden maratonkautensa Tallinnassa. Tommi on tottunut maratoonari ja juoksee useamman maratonin kesässä, parhaimmillaan neljä ja kaikki kolmen tunnin pintaan. Tallinnan maratonkin taittui hieman yli kolmen tunnin (3:07:03), mikä oli upea avaus kaudelle ja erityisesti kun osallistuminen oli hieman epävarmaa viikolla alkaneiden vatsaoireiden takia.

Tämä oli urheilijoillemme ensimmäinen Tallinnan maraton ja innolla tietysti odotin heidän kommenttejaan tapahtumasta juoksun jälkeen. Kaikki kehuivat tapahtuman järjestelyitä ja reittiä. Ainoa korviini kantautunut moite tuli maratonreitiltä ja kohdasta, jossa puolikkaan juoksijat yhtyivät maratonreittiin. Ainakin kolmen tunnin maratoonarit kokivat siinä kohtaa, että matkan teko hieman hidastui muita juoksijoita väistellessä. Tästä meni viesti kisajärjestäjille ja toivottavasti asia korjaantuu ensi vuodeksi. Yksi maratonreitin kohokohdista oli ollut Tallinnan eläintarha!

Tallinnassa juostiin hurjia aikoja tänä vuonna. Niistä voi lukea lisää täältä.

Time-to-Run tiimi on mukana Tallinnassa taas ensi vuonna. Odotan sitä jo nyt innolla! Tallinna nyt vaan on niin ihana.