Katse kohti Tallinnan Maratonin puolikasta

Midnight Run Helsinki elokuussa

Elokuun lopulla juoksin Midnight Runin Helsingissä, joka oli minulle ensimmäinen juoksutapahtuma Suomessa sitten 1990-luvun alkupuolen, jolloi juoksin yläasteikäisenä Naisten kympin. Valmistelut Midnight Runiin eivät menneet ihan niin, kuin olisin toivonut ja oma juoksu jäi ajallisesti hieman vaisuksi. Viimeisten kuukausien harjoitteluun perustuen, valmentaja ei parempaa aikaa odottanut, mutta itselläni on taipumus odottaa liikoja ja toivon, että kisapäivänä tapahtuisi ihme. Ihmeitähän tapahtuu aina välillä, ja sitä ei koskaan tiedä, mitä ihmeitä kisapäivän euforia saakaan aikaan 😉

Midnight Run oli tapahtumana mieleenpainuva kokemus. Järjestelyt toimivat todella hyvin ja kisafiilis oli alusta loppuun huipussaan, niin kisa-alueella kuin reitin varrellakin. Reitin varrella oli jos jonkinlaista viihdykettä tuomassa juoksijoille ja katsojille karnevaalimaista tunnelmaa! Suosittelen lämpimästi tapahtumaa, jos et vielä ole käynyt sitä juoksemassa.

Tallinnan marathon syyskuussa

Nyt on käännetty katse kohti Tallinnaa ja siellä puolimaratonia. Hieman mietin myös kymppiä mutta kallistuimme koutsin kanssa puolikkaalle. Kymppi on kuitenkin aika raju matka, enkä kuitenkaan ihan ennätyskunnossa ole tällä hetkellä. Puolimaraton on hieman hillitympi veto, vaikka kyllähän sekin alkaa viimeistään siinä 18 km paikkeilla kropassa tuntua, mutta hillitympää vauhtia saa juosta. 20 kilometrin treenijuoksun olen tehnyt viimeksi kesäkuussa Lanzarotella, nyt pisimmät lenkkini ovat olleet tunnin ja noin 12-13 km pituisia. Mutta, eiköhän se puolikas ihan vanhasta muistista taitu. Toivon ainakin.

Tallinnan Maraton juostaan sunnuntaina 13.9. Lähdemme koutsi-mieheni kanssa Tallinnaan jo perjantaina ja palaamme vasta maantaina. Matkustamme Suomenlahden yli Tallink Siljan Superstarilla Comfort Class -luokassa, jossa on matkustajille tarjolla pientä syötävää ja juotavaa, päivän lehdet ja internet-yhteys. Se jo kuulostaa luksukselta. Meille on varattu huone Viru Sokos hotellista, ja viikonlopusta tulee meidän ensimmäinen matka yhdessä sen jälkeen, kun saimme lapsia. Vanhin on pian 15, eli taisi olla jo korkea aika päästä kahdestaan reissuun.

Lauantaina meillä on koko päivä aikaa tutustua Tallinnaan, käydä maraton expossa hakemassa juoksunumero ja kuvaamassa lasten ja nuorten kilpailut, jotka kuuluvat Tallinnan maraton -tapahtumaan. Yhtä ja isoa pasta partya ei Tallinnan maraton järjestä, vaan koko viikonlopun ajan ravintola Vapianosta saa juoksunumerolla pasta-annoksen 4:llä eurolla. Kyllähän se täytyy käydä myös testaamassa. Sunnuntaina onkin sitten päätapahtuma eli maraton, puolikas ja kymppi.

Postissa sain tänään sopivasti myös elämäni ensimmäisen GPS-rannesykemittarin. Ihan huippua saada seurata puolimaratonmatkan taittumista ja nopeutta omasta ranteesta! Ja miten harjoittelustakin tulee varmasti mielekkäämpää, kun voi seurata omaa vauhtia ja sykekin mittaantuu ilman sykevyötä suoraan ranteesta! Olen aika huono arvioimaan omaa vauhtia, joten tää on ihan huippujuttu. En kyllä harjoittele vauhtikeskeisesti koko aikaa: välillä mennään sykkeen mukaan, välillä tietysti yritetään pitää tiettyä vauhtia yllä ja on niitäkin päiviä, jolloin saa juosta ihan oman fiiliksen ja tuntemuksen mukaan. Täytyy käydä tämä Garminin Forerunner225 vielä testaamassa ennen kisaviikonloppua ja ottaa selvää miten laite oikein toimii.

Tallinnaan taitaa olla lähdössä ihan kivan kokoinen porukka juoksijoita täältä Suomenlahden pohjoispuolelta.

Moikataan kun tavataan!

Piia